Tarkista, tarkista - ja tarkista vielä ainakin kerran

Paljon puhutaan, että "rakennusalalla kaikki yrittävät kusettaa" ja "mikään sovittu ei pidä". Olipa se sitten tahallista tai silkkaa huolimattomuutta niin mekin saimme huomata jo heti alkuunsa, että allekirjoittamamme sopimus ja talotehtaan myöhemmin lähettämä vahvistus eivät vastaa toisiaan. Tarkemmassa tarkastelussa osoittautui, että

• märkätiloista puuttuivat oikeanlaiset levyt
• ikkunoista puuttuivat hyttyspuitteet
• kiuas oli pudonnut listalta pois
• pois jättämämme saunan lauteet olivat ilmestyneet takaisin
• ovilistauksessa varaston ja teknisen tilan ovista ei värimainintaa (kuuluu olla tummanharmaa)

Onneksemme kaikki nuo kohdat korjattiin mukisematta ja kiitosten kera. Toivottavasti tämä on tapana muillakin alan toimijoilla, mutta vähän epäilen. Pysymme tarkkaavaisina kyllä jatkossakin!

Tänään kävimme allekirjoittamassa tontin vuokrasopimuksen ja nappasimme samalla rakennuslupapaperit mukaan. Täytimme tässä iltapuhteina sen minkä osasimme ja tyhjiksi jääneisiin kohtiin kysymme vielä neuvoa kokeneemmilta. Olemmehan itsekin jo kerran kyllä käyneet tämän saman paperisodan läpi, ensimmäisen raksan kohdalla, mutta ei se ihan vielä kerrasta jää mieleen.

Muutama lippulappunen

Talotehdaskin muisti meitä ensimmäisellä muutaman tonnin laskulla. Ja ei kun kättä lompakolle.

Iso ratas pyörimään

Ja niin vaihtoivat huolenaiheet yllättävästi paikkaa: asuntomme myytiin, mutta rakennusvalvonnan kanssa tulikin sitten hieman erikoisia ongelmia. En ajatellut avata niitä tässä nyt sen enempää, mutta eiköhän se virkamieskin edestään löydä sen minkä taakseen jättää.

Hieman hirvittää myös se, mihin me tästä nyt sitten kesän koittaessa joudumme, kun ainakaan vielä ei ole mitään tietoa vuokra-asunnosta tai muista mahdollisista vaihtoehdoista. Koiran kanssa voi olla melko haasteellista löytää hyvää asuntoa, eivätkä monetkaan vuokranantajat halua ensisijaisesti näin lyhyttä vuokrasuhdetta. Lapsenkaan takia emme halua muuttaa ihan mihin tahansa, vaan rauhallista täytyy olla. Onneksi on aina olemassa mökki, mutta siinä vaihtoehdossa on kulkeminen aika hankalaa ja matka haukkaa ison palan muutoinkin pitkistä ja raskaista päivistä.

No mutta sitten itse asiaan. Tontti on, rahoitus on, suunnitelmat on - ja toivottavasti pian luvatkin kunnossa. Tässä ollaan ihan aikataulussa (myymätön asunto olisi voinut tosiaan siirtää hanketta hamaan tulevaisuuteen ties kuinka kauaksi) ja nyt on aika tehdä lisää jonkin sortin lopullisia päätöksiä. Pää ei meinaa pysyä perässä siinä, että asiat aivan oikeasti nyt etenevät!

Ajattelin aloittaa viemällä ensin keittiö- ja kalustesuunnittelun loppuun, jotta voimme sitten miettiä kiinteiden kalusteiden ympärille mm. sopivan sähkösuunnitelman ja valaistuksen. Koska emme päässeet asunnon myyntihinnassa aivan toivomaamme tavoitteeseen, täytyy tässä kohtaa kääntää myös Ikea-kortti, ettei budjetti karkaa käsistä. Joskus sieltä saa asioita edullisemmin ja joskus ei, joten joka kerta on vertailtava erikseen. Tai ainakin tällainen tosi visu tekee niin ;) Laadusta olen kuullut pelkkää hyvää ja onhan meillä pienen mökkikeittiön verran omaakin kokemusta, eli mistään muusta kuin kotimaisuudesta ei tarvisi tinkiä.

Olin jo aiemmin suunnitellut, että vessojen allaskalusteet tulevat joka tapauksessa Ikeasta. Meidän täytyy nyt vain käydä paikan päällä tarkistamassa, että todellinen laatu vastaa netin kuvien kautta saatua mielikuvaa. Periaatteessa kuitenkin ihan simppeli valkoinen laatikosto käy, esim. kuten kuvassa.

Kuva: Ikea Godmorgon/Odensvik 360 €

Noihin laatikostoihinhan saa sitten kivoja sisusteita, joiden avulla kaikki tavarat pysyvät ainakin jonkinlaisessa kurissa ja järjestyksessä. Kyllä meidän kaappeihin on yleensä muutenkin kärsinyt katsoa eli emme harrasta ovien taakse piilotettuja sekasotkuja (ainakaan laajassa mittakaavassa). Samalla kun muutamme olisi tarkoitus taas karsia tavaran määrää isolla kädellä, mutta saapa nähdä. On meinaan yritetty joskus ennenkin.

Ja ei kun kirppistä suunnittelemaan!

Kevättä tai edes jotakin odotellessa

Enää oikeastaan yksi asia on jarruna raksan aloituksen tiellä ja se on nykyisen asuntomme myynti. Tietenkin, siis tietenkin, osuimme tämän ajoituksemme kanssa juuri tähän kaikkein kurjimpaan markkinatilanteeseen. Toki yksikin oikeanlainen ostaja riittää, joten kirves ei ole vielä kaivossa, mutta mikäli asunto ei mene tässä kevään aikana kaupaksi (ja hintaakaan emme voi merkittävästi alentaa) niin siinä tapauksessa teemme tänä vuonna vain pohjat ja muu saa jäädä odottelemaan parempia aikoja.

Jokaviikkoinen esittelyihin siivoaminen olisi lastenleikkiä, ellei meillä olisi lisähaasteena puolitoistavuotias täystuho sekä yksin ollessaan naapureita häiritsevä ja ovia rapsutteleva koira. Ovet on tietysti vaihdettu uusiin myynnin alla ja jo nyt niissä on paikkamaalauksen tarvetta. Olemmekin olleet yhteydessä koirakouluttajaan, josko tämä asia saataisiin rauhoittumaan ihan koulutuksellisin keinoin, eikä niinkään rakentamalla mitään estevirityksiä ovien eteen tai hankkimalla oireen, muttei syyn poistavia haukunestopantoja, tossuja tassuihin tmv. Ollapa vielä riittävästi vapaa-aikaa, jotta kouluttajan ohjeet saadaan toteutettua kaikessa rauhassa, hiljalleen totutellen.

Että nyt syö kyllä miestä ja naistakin, sillä meillä olisi suunnitelmat jo ihan hyvällä mallilla, rahoitus kunnossa ja tekijätkin hyvissä voimissa valmiina hommiin. Käytimme talokuvia tällä viikolla rakennusvalvonnassa tarkistettavana, eikä niistä löytynyt mitään huomautettavaa eli voisimme huoletta jatkaa samaa rataa. Teemmekin pian tontista vuokrasopimuksen, ettei se ainakaan hidasta tulevia vaiheita, kun asian käsittely saattaa kuulemma viedä aikaa.

Mutta tällaista tylsää odottelua, ei mitään uutta, kun keittiösuunnittelijatkin yksi toisensa jälkeen ovat peruneet sovittuja tapaamisia. Laatikkotalosta nyt ainakin saa sitten viimeistään palvelua - itsepalvelua nimittäin :D