Oho, meillä on talo!

Niin se aika kuluu ja naiset vanhenee, kuten isäni tapaa joskus sanoa. Omaa miestä ei ole koko kesänä paljoa kotona näkynyt, paitsi siis tietysti tuolla uudessa kodissamme ;) Myös pystytysporukka, muurari, sähkömies ja tasoittajat ovat ahertaneet helteissä. Ja onhan sitä tulostakin sen myötä syntynyt, sillä talo näyttää jo ihan talolta! Tai ainakin niin talolta kuin tällainen pulpettihirvitys nyt vaan voi näyttää...

Oikeastaan ihan mielelläni skippaisinkin tästä blogista kaikki projektin alussa olleet tekniset vaiheet, koska en tiedä niistä juurikaan mitään eivätkä ne laudanpätkät ja seinistä sojottavat johdot taida olla erityisen mielenkiintoisia. Itseäni kiinnostaa ainoastaan se, että kaikki on tehty kunnollisesti ja että kaikki toimii. Toistaiseksi näin näyttäisi olevan! Kattokin pääsi tuossa muuan päivänä tosipaikan eteen, kun kohdallemme osui rankkasade valtavine rakeineen. Siinä missä naapurustossa tuli vettä tupaan, ollaan meillä peltikatteen alla edelleen kuivin villoin. Hyvä näin.

Sisällä alkaa olla tasoitus ja pohjamaalaus valmiina eli seuraavaksi vedetäänkin sitten valmista pintaa, seinistä alkaen. Omaan makkariin kaavailin tummanharmaata ja muihin vähän vaaleampia harmaan sävyjä. Lapsella on kuitenkin niin paljon värikkäitä (eli pinkkejä) esineitä, että parasta on jättää seinät nyt maltillisen sävyisiksi. Toinen makuuhuone menee sillä samalla sitten sekä ehkä myös olohuoneen korkea seinä. Muualle kaavailin ihan valkoista. Tällaisen ideakuvan olen joskus napannut, mutta valitettavasti ei mitään hajua, mistä. Kertokaa, jos keksitte :)

Teknoksen värikartasta, tarkemmin ottaen heidän N-sarjan väreistään, löytynee meille oikeat neutraalit sävyt. Tässäpä pari väriä ihan hatusta heitettynä ehdolle!

NCS S 4500-N

NCS S 3000-N

Kattopaneelia ei olla vielä valittu, mutta eiköhän noista rautakaupan perusvaihtoehdoista löydy sopiva meillekin. Halvin mdf-paneeli taisi olla aika kellertävää, mutta jos vaikka sitten sitä seuraavaksi edullisinta mallia, taikka tarjoustuotetta, jos sopivasti löytyy. Kuinka usein kattoon oikeastaan edes kiinnitetään huomiota?

Lattiaksi on valikoitumassa Pergon vinyylilattia sävynä White Oak. Se sopii kosteudenkestävyytensä takia lähes kaikkiin huoneisiin, myös eteiseen. Pesutiloihin kävimme valitsemassa ja tilaamassa hiertoepoksilattian. Hyvästi vesieristys, kynnykset ja saumojen kuuraus - tervetuloa yhtenäisyys! Lattiamme on siis pian tasaista tummanharmaata massaa, jota nostetaan jonkin verran myös seinille. Kävimme jo aiemmin tutustumassa taloon, johon oli tehty samanlainen ratkaisu ja kovin tyytyväisiltä vaikuttivat. Heillä oli epoksia myös ulkoterassien pinnoitteena, mutta meille tulee nyt ihan perinteiset puuterassit. Niihin onkin jo rungot muuten valmiina. Lattia on yksi niistä asioista, joissa ei säästellä, vaan valitaan reilusti mieluisin ja toimivin ratkaisu.

Niin ja se takka! Siihen edustalle etsimme sopivaa laattaa kissojen ja koirien (tai ainakin yhden koiran) kanssa, kunnes lopulta Laattapisteessä tärppäsi. Tässä kohtaa ei enää hintalappua kyselty, vaan laitettiin laatikko heti tilaukseen, ja parin päivän kuluttua se olikin noudettavissa. Kolme laattaa oli murentunut nurkasta, mutta koska näitä jäi muutenkin reilusti yli niin eipä se niin kauheasti haitannut. Pitää yrittää keksiä jotakin hyötykäyttöä noille lopuille, vaikka varaston puolella, ellei muuten.

Nyt pitäisi suunnata maalikauppaan hakemaan tarvikkeita niin takan kuin niiden seinienkin maalaukseen. Jos vastaan tulee kiva tapetti niin en pane vastaan siihenkään ;)

Takan muuraus alkaa

Takan muuraus aloitetaan ensi viikolla. Luukkujen valinta tuli eteen aika lyhyellä varoitusajalla (vaikka asia on toki ollut tiedossamme jo alusta asti) ja kävi aika helposti. Halusimme jotakin hyvin simppeliä ja kevyttä, ja Pislan mallistosta sellainen luukku löytyi. Väreistä päädyimme kolmesta vaihtoehdosta keskimmäiseen eli satiiniharmaaseen. Toivottavasti on hyvä ratkaisu! Hintoja emme tällä kertaa ehtineet verrata oikeastaan lainkaan, mutta likimain kaikessa muussa reilusti edullisin on ollut Kodin Terra, joten uskon, ettemme ainakaan mahdottomia summia tässä hävinneet.

Kuva: Pisla HTT 302, satiiniharmaa

Leivinuunin luukku piti ehdottomasti olla suorakulmainen ja sellainen tästä sarjasta juurikin löytyi.

Kuva: Pisla HTT 331, satiiniharmaa

Itse takka puolestaan muurataan vähän tähän tyyliin (leivinuuni tulee sivulle keittiön puolelle):

Kuva: Tiileri

Vielä on auki, reunustetaanko luukun ympärys laatoilla vai miten tehdään. Ainakin mökillä reunus on ollut kyllä hyvä ratkaisu, sillä valkoiset osat ovat edelleen vuosien jälkeen täysin valkoisia. Meillä on siellä siis myös tällainen paikallaan muurattu takka (ei leivinuunia). Hyvin se lämmittää, eikä taida sähkölämmitys käydä juurikaan päällä edes kovemmilla pakkasilla, vaan ilmalämpöpumppu hoitaa homman. Nythän sähkölämmitys on muuten pääsemässä pannasta, kun energiatodistuksista poistuvat kertoimet ja todellisen kulutuksen merkitys kasvaa. Ihan hyvä niin, koska ainakin maalaisjärjellä kulutus on se, joka ratkaisee. Lisäksi tässä järjestelmässä on liikkuvat ja kuluvat osat aika minimissä.

Keittiösuunnitelmat

Tässä on väännelty ja käännelty keittiösuunnitelmia jo niin monta kuukautta, että taitaa olla korkea hetki lyödä asiat lukkoon ja laittaa tilaus menemään. Varsinainen kiire tässä ei vielä ole, mutta saisipahan taas yhden asian varmistettua ja pois tehtävälistalta!

Kiinteiden kalusteiden kilpailutuksessa oli alkujaan mukana viitisen eri firmaa, joista kaikki paitsi yksi päätyivät suunnilleen samalla toimitussisällöllä suunnilleen samaan loppusummaan. Yksi tarjouksista olisi ollut reilusti (n. tonnin) halvempi, mutta koska tämä tuli tietoomme vasta aivan hiljattain, kisaväsymys alkaa jo painaa, emmekä päässeet eri paikkakunnan takia edes liikeen edustajan kanssa saman neuvottelupöydän ääreen, tuntuu kaikista helpoimmalta jatkaa ennalta tutun myyjän kanssa.

Ja onhan tämän kyseisen toimittajan vaihtoehdossa jotain hieman muista poikkeavaakin. Suurimpana plussana saamme kaapistojen pohjaan valmiiksi integroidut led-valot. Muissa firmoissa tämä ei onnistunut, vaan kaappien pohjaan olisi pitänyt lisätä led-nauhaa tai listoja tmv. näkyvämpiä ratkaisuja. Eihän kaappeja ruukata tietenkään altapäin tuijottaa, mutta kuitenkin, ehkä tiedätte.

Myymälässä kännykällä kuvattu esimerkki valaistuksesta kaapin pohjassa.

Kalusteiden paikat ja mallit on pysyneet aika lailla samoina koko suunnitteluajan, mutta sisusteita ja sähköjuttuja sun muita täytyy pohtia vielä oikein kunnolla ajan kanssa. Samoin tason ja välitilan värit voidaan valita oikeasti vasta, kun lattiamateriaali on lopullisesti päätetty. Tällä hetkellä vahvimpana suosikkina on muuten white oak -värinen vinyylilankku.

Tässä suunnitelmassa toteutuu mielestäni hyvin ainakin tasajakoisuus, sillä kaikki kaapit ovat 60 cm leveitä. Jääkaapin ja korkean kaapin kohdalla yläkaapit ovat muita korkeammat, mutta ei se meitä ainakaan näissä kuvissa pahasti häiritse. Tuohan on muutoinkin tuollainen erillinen möhkäle. Ajattelimme, ettei sellaisella "uunipellin korkuisella" matalalla yläkaapilla ainakaan tee yhtään mitään. 

Erillistä pakastinta emme tarvitse, mutta sellainen on toki mahdollista asentaa helposti jälkikäteenkin. Meillä menee jo nykyään turhan paljon (enemmän kuin nolla) ruokaa hukkaan, joten ainakaan lisää kylmäsäilytystilaa ei uskalleta ottaa. Korkeaan kaappiin tulee neljä ulosvedettävää laatikkoa ja hyllyjä.

Toinen erikoisuus, johon emme muualla törmänneet, on sähkökäyttöinen roskiskaappi. Kuulostaa aluksi kieltämättä täydeltä turhakkeelta, mutta sitten kun kuvittelin ne taikinan peitossa olevat kädet, ei ajatus jalalla kevyesti painaen avautuvasta roskiksesta vaikutakaan enää yhtään pöllömmältä! Hintakaan ei tässä konkurssissa tunnu missään.

Kolmantena vähän erilaisena ideana päätimme piilottaa liesituulettimen kokonaan kaapistoon. Ja nyt vielä kun alakaapit tehdään kaikki samannäköisiksi valeovien avulla, saadaan linja säilymään kivan yhtenäisenä koko matkalla. Astianpesukonetta ei tällä kertaa kuitenkaan integroida, sillä en koe saavani siinä kohtaa rahalle (useita satasia) oikastaan mitään vastinetta.

Saareke/niemeke on 120 cm leveä ja sen taakse rakennamme itse korotetun seinän (suunnitelmakuvassa taso leijailee tämän takia ilmassa). Pienen tason yli on sitten helppo tarjoilla ja se piilottaa sopivasti hieman muuten kovin avaraksi jäävää keittiötilaa. Seinämään on ostettu jo tarjouksesta tummanharmaata luonnonkiveä, mutta katsotaan sitten lopuksi, sopiiko se tuohon kohtaan.

Muihin huoneisiin en toistaiseksi uskalla ottaa kantaa, sillä en vain kerta kaikkiaan ole ehtinyt ajatella niitä loppuun asti. Mihin nämä päivät katoaa?

Tapahtui viikolla 20

Kuten aiemmin jo vähän sivusinkin niin puuliiteri oli työlistalla seuraavana. Suunnittelimme sen niin, että se antaa pihalle suojaa, koska aitaakaan ei ole tällä tontilla suositeltavaa rakentaa (rakennustapaohjeet). Toiselle puolelle taloa jää sentään pieni puistokaistale niin emme ole kaikki aivan vieri vieressä.

Viikko alkoi liiterin perustuksilla, jonka jälkeen nakuteltiin lattia ja lopuksi sunnuntaina vielä runkokin.

Uima-allas ja pukukoppi, saattaisi joku katsoa. Joku tosi pöljä.

Asuinalue vaikuttaa toistaiseksi yllättävän kivalta, mutta se voi kyllä johtua ihan siitä, ettei siellä vielä asu ketään :D Kauhulla katselin vaunulenkillä lähistöllä kierrellessäni sitä koirahäkkien ja trampoliinien määrää... ou nou. Onneksi nämä nykyaikaiset talot ovat kai niin hyvin eristettyjä, ettei niihin kuulu melu kovin selvästi. Antakaa edes vähän toivoa? t. yks herkästi kärttyinen ja kodin rauhaa arvostava naapuri

Tapahtui viikolla 19

Alkuviikosta sähkömiehet kävivät asentamassa lattialämmityksen. Sen jälkeen olikin lattiavalun aika. Kaksi miestä liippasi ja betonia meni yhteensä 16 m2. Tämä oli aika tarkalleen laskettu, sillä yli jäi ehkä pari sankollista. Betoni oli jotakin uudenlaista, nopeasti kuivuvaa sorttia, ja päälle sattuivat vielä ahavakelit, joten lattiaa piti kastella melkoisesti.  Autokatoksen lattia valettiin samalla kertaa.

Siitähän tulikin uima-allas!

Viikon lopulla vietimmekin sitten hieman raksavapaata ja hulluttelimme aivan niin, että veimme jälkikasvun yökylään ja lähdimme aikuisten kesken illanviettoon. Se oli siis ensimmäinen kerta lähes pariin vuoteen! Yölliset heräämiset ja raksailu verottivat kuitenkin sen verran, ettemme jaksaneet "nauttia vapaudesta" kuin vähän yli puolen yön, minkä jälkeen oli aika hypätä taksiin kotimatkalle.

(Joku vähän parempi bloggaaja olisi ottanut tähän väliin jotakin hienoja tunnelmakuvia illanvietostamme, mutta minäpä räpsinkin tällaisia jätöksiä...)

Slurps. Rillossa uusi lista, oli hyvää.

Sunnuntaina vietettiinkin sitten äitienpäivää, työmaalla tietenkin. Polttopuiden tekoa ja varaston suunnittelua voi aina harrastaa.