Kierroksella "huoltosiivessä"

Tarkoitukseni oli laittaa uudesta talostamme kattavasti kuvia jo aikaisemmin, mutta katin kontit. Tavallaan valmista on ollut heti sieltä muuttopäivästä lukien (ne kuuluisat viimeiset listat ym. paikallaan), mutta kuitenkin niin paljon puuttuu, ettei ole huvittanut juuri muille esitellä.

Kodinhoitohuone, pesuhuone ja sauna ovat kuitenkin sellaisia tiloja, joita en osaa sen suuremmin sisustaa, joten niihin pääsee kurkkaamaan nyt. Otin kuvat kahdessa eri valaistuksessa niin näkee vähän eri tunnelmia.

Khh välitilan led-nauhan valossa. Kuivausrumpu edelleen kuukauden jälkeen uusi ja koskematon...

Tehovalaistus kolmella neliskulmaisella led-kattovalolla.

Kaappitilaa meillä ainakin riittää! Vaatehuone edelleen tyhjillään.

Pesuhuone kodinhoidon ovelta katsottuna. Kumma tötsä seinällä on lapsen kylpylelukori (imukupeilla) :)

Kuituvalot luovat tunnelmaa - ja toisaalta pilaavat sen. Seinän pienetkin epätasaisuudet heräävät henkiin tässä valossa.

Suihkunurkkaus, jossa Moran suihkusetti kattosuihkulla.

Lähempää kuvaa pesuhuoneen tehostelaatasta. Jos ei olisi niin sentin päälle, voisi tällä helposti laatoittaa vaikka koko huoneen ja jos olisi taitoa, tekisi sen vielä puskuun.

Saunassa on tilaa! Kiukaana Kota Saana, lauteet isännän suunnittelua ja käsialaa jälleen kerran. Seinässä Supi Arctic.

Samassa päädyssähän meillä on sitten vielä pikkuvessa ja vaatehuone, mutta kurkataan niihin joskus myöhemmin, kun siellä on asiat paremmassa järjestyksessä :) Ei niistä onneksi puutu enää kuin kattolamppu (vh) ja pyyhekoukut (wc).

Jos kustannuksia miettii niin näillä alueilla käytettiin aika paljon rahaa lattiaan, joka on siis yhtenäistä epoksia kautta tilojen. Mainio ratkaisu! Ei ole liukas, ei tarvitse hinkata saumoja, voi kastella huoletta, eikä tarvinnut edes vesieristää alle. Miehet tulivat ja hoitivat koko urakan kaikkineen eli asennuskin kävi helposti ja varmasti. Lattiamateriaalin perusteella valikoituivat halpiskaupan edullisimmat perusperus-lattiakaivon kannet. Rautakaupat olivat täynnä kauniimpia ja hintavempia kansia, mutta niiden muovinen runko ei olisi käynyt tähän, koska voi vääntyillä massan paineesta.

Toinen törsäyksen kohde oli valaistus, sillä nämä neliövalaisimet taisivat olla lähempänä parisataa euroa kappaleelta. Minusta sekin panostus kannatti, sillä valot ovat nyt erittäin tehokkaat ja vähän erilaiset kuin tavan led-spotit. Kuituvalot pesuhuoneessa ja saunassa ovat myös kivat, mutta niiden hintaa en itse asiassa edes tiedä. Kuuluivat sähköurakkaan, kuten myöskin välitilan led-nauha ja saunan lämpötilamittari.

Tämä tämmöinen maksaa sa-ta-sen! Mutta kun isäntä tahtoi.

Edullisia juttuja sarjassaan olivat sen sijaan esim. suihkuseinä (läpinäkyvä 60 cm maksoi reilusti alle satasen), välitila (lattialaminaattia ja metallilistaa, tekivät yhteensä muutaman kympin), kylppärin perusvalkoinen laatta (kympin luokkaa neliöltä) ja lauteet, jotka isäntä nikkaroi itse.

Tervetuloa matalaan majaamme!

Tästäpä sitä tullaan sisään uuteen taloomme! Isäntä ei saanut toivomaansa tuulikaappia, mutta ison kuramaton tahtoi niin annoin periksi. Onhan se ihan käytännöllinen, pakko myöntää. Ikean pitkä matto on väliaikainen, kunnes keksin jotakin sopivampaa. Kulman taakse jäävät vielä penkki ja naulakko. Hyvin on minusta tilaa pukea lapsenkin kanssa ja Ikean 2-metrinen peililiukuovikaapisto syö meidän perheen ulkoiluvarusteet aivan hyvin. Led-spotit ovat riittävät ja tarkoitukseensa sopivat.

Muutimme tosiaan tuossa reilu viikko sitten ja tavarat alkavat hiljalleen löytää paikkojaan. Aika isoja puutteitakin vielä silti on, esim. kaikki verhotangot ja verhot sekä valtaosa matoista. Juuri laitoin tilaukseen mm. Vallilan Naapurin Koira -verhot lapsen huoneeseen. Tämä kuosi kolahti aika sopivasti, sillä meillä asuu ihan saman näköinen koira :)

Vallila, Naapurin koira (Kuva lainattu: Netanttila.com)

Tämä sisustaminen on ollut kyllä "vähän" hauskempaa kuin varsinainen rakentaminen. Ei voi olla kuin iloinen siitä, että ohi on! Vaikka kaikki meni pääpiirteissään hyvin niin vaatihan tämän kodin valmistuminen ihan järkyttävän määrän omaa työtä, hermojen kiristelyä ja puolikurjaa väliaikaiselämää vailla vapaa-ajan harrastuksia.

Erityisen iloisena seikkana mainittakoon, että sen verran visuja oltiin, että budjetti piti paremmin kuin hyvin. Kivan talon näille main saa tehtyä reilusti alle 200 000 euron, jos osaa yhtään vertailla ja pystyy osallistumaan itse työntekoon. Varaa olisi ollut palkata lisääkin ammattilaisia. Mistään ei mielestäni tarvinut silti tinkiä ja osa varustelusta on aika hintavaakin, eikä suinkaan mitään tarjouslaaritavaraa. Kaikki työntekijät palkattiin virallisia reittejä, mikä on meille todella tärkeää, kunnia-asia. (Katsotaan, jaksanko motkottaa rakennusalallakin maan tapana olevasta pimeästä työstä vielä tuonnempana.)

Täytyy jatkaa kodin järjestelyä ja yrittää ottaa lisää kuvia. Pahvilaatikoista ja sekalaisista tavararöykkiöistä tuskin olette niin kiinnostuneet. Eilen saatiin muuten taloon kaapeli-tv ja valokuituyhteys, joten surffailukin sujunee jatkossa hieman ripeämmin kuin heikosti kuuluvalla mokkulalla. Telkkaristakin tuli eri jännä laite Soneran Viihde-paketin myötä - saas nähdä, saako minua enää sohvalta ylös ollenkaan...

Viimeinen kuukausi raksalla. Hupsista!

Nämä sisustuspuuhat ovat nyt edenneet siihen malliin, että uskalsimme irtisanoa väliaikaisen vuokra-asunnon ja näin ollen muuttopäivä on siis viimeistään 3.11. Ja samoin tein tulikin heti kauhea hätä ja hoppu! :)

Sehän meinasi tulla jo talvi syyskuun puolella!

Koska olemme raksalla pääosin vain iltaisin töiden jälkeen ja käytössämme on vain yksi lamppu, on oikeastaan turhaa yrittääkään ottaa mitään valokuvia. Hyvä kun eteensä näkee! Syytän pimeyttä sekä melkoista väsymys-, turhautuneisuus- ja kyllästyneisyystilaani siitä, että toden totta lähetin keittiöfirmalle reklamaation tästä tasojen sävyerosta.

Ruskeaa harmaiden seassa, siis törkee moka?

Vastaus kuului pian ystävällisesti, että mitäpä jos kääntäisit kappaleen ympäri niin se saattaa olla oikealta puolelta katsottuna vähän paremman näköinen... :D Ja se siitä reklamoinnista sitten. Kaikki oli Peltoniemen kalustelähetyksessä ihan kuten pitikin, paitsi asennusruuvien puutteesta olimme hieman yllättyneitä (aiemmat keittiömme ovat sisältäneet jalkojen kiinnittämiseen tarvittavat ruuvit kuitenkin), ja asennusohjeetkin löytyivät netistä vasta kaappien jo ollessa seinällä. Onneksi ei ollut sentään ensimmäinen keittiömme niin ei tullut tenkkapoo.

Aloimme eilen isännän kanssa asentaa Pergon vinyylilankkua meidän makuuhuoneeseen. Aluksi tuntui, ettei hommasta tule yhtään mitään, sillä lankut eivät napsahdelleetkaan paikoilleen aivan yhtä helposti kuin aiemmissa asunnoissa käyttämämme laminaatit, mutta kyllä kai se työ alkoi sitten sujua vähän jouhevammin, kun sai idean päästä kiinni ja paremman tuntuman materiaalin käyttäytymisestä.

Asentaja vauhdissa

Koska tuota Pergon omaa alusmateriaalia niin kovasti suositeltiin, tilasimme lopulta senkin. Näin ollen neliöhinnaksi tälle ratkaisulle tuli reilut 40 euroa per neliö. Ei mitenkään edullista, mutta toivottavasti hyvää senkin edestä! Lapsi- ja koiraperheellä ovat käytännölliset lattiavaihtoehdot kyllä melko vähissä. Ja se mikä tässä on erityisen hyvää on se, että lattia soveltuu hyvin myös eteiseen, jolloin saamme yhtenäisen ilmeen koko taloon. Minä pidän.

Sen sijaan halvaksi ellei jopa lähes ilmaiseksi voi kutsua näitä tapetteja, jotka löysin yhdestä poistokorista. Hintaa oli huimat yksi euro per rulla! Sattuipa vielä niin sopivasti, että roskalavalla jollakin oli joutilasta liimaa, joten siihenkään ei kulunut sitten muutaman metrin bensakustannuksia enempää.

Tytön vaatehuone

Kodinhoito-vaatehuone

Päämakuuhuone

Eli nyt siis laitetaan lattioita sekä lisätään ovia seinällä jo oleviin kaappeihin keittiössä ja kodinhoitohuoneessa. Seinät ja katot ovat jo valmiit, listoitettukin. Pesuhuone on laatoitettu ja sauna paneloitu, mutta lauteet puuttuvat. Suurin osa kiinteistä valoista on paikoillaan, lattialämmöt olleet päällä jo tovin. Putkimies tulee toivottavasti pian asentamaan wc-istuimet ja hanat paikoilleen. Ulkona on piha tyhjennetty ja ensi viikolla tulee vielä mullat niin ehditään ehkä nurmikon istutukseen tälle syksyä. Polttopuut ovat liiterissä, lämmin varasto on valmiina ja sillä tavalla kaikki on ihan valmista kyllä.

Kävimme viime viikolla IKEAssa keräämässä peräkärryn täydeltä tavaraa, joten kohta on myös aika koota liukuovikaapistot. Muutama huonekalu jäi vielä ottamatta kyytiin, joten uusi reissukin on pian tiedossa.

Ja niin hurahti taas päivä laatikkotalossa

Oho, meillä on talo!

Niin se aika kuluu ja naiset vanhenee, kuten isäni tapaa joskus sanoa. Omaa miestä ei ole koko kesänä paljoa kotona näkynyt, paitsi siis tietysti tuolla uudessa kodissamme ;) Myös pystytysporukka, muurari, sähkömies ja tasoittajat ovat ahertaneet helteissä. Ja onhan sitä tulostakin sen myötä syntynyt, sillä talo näyttää jo ihan talolta! Tai ainakin niin talolta kuin tällainen pulpettihirvitys nyt vaan voi näyttää...

Oikeastaan ihan mielelläni skippaisinkin tästä blogista kaikki projektin alussa olleet tekniset vaiheet, koska en tiedä niistä juurikaan mitään eivätkä ne laudanpätkät ja seinistä sojottavat johdot taida olla erityisen mielenkiintoisia. Itseäni kiinnostaa ainoastaan se, että kaikki on tehty kunnollisesti ja että kaikki toimii. Toistaiseksi näin näyttäisi olevan! Kattokin pääsi tuossa muuan päivänä tosipaikan eteen, kun kohdallemme osui rankkasade valtavine rakeineen. Siinä missä naapurustossa tuli vettä tupaan, ollaan meillä peltikatteen alla edelleen kuivin villoin. Hyvä näin.

Sisällä alkaa olla tasoitus ja pohjamaalaus valmiina eli seuraavaksi vedetäänkin sitten valmista pintaa, seinistä alkaen. Omaan makkariin kaavailin tummanharmaata ja muihin vähän vaaleampia harmaan sävyjä. Lapsella on kuitenkin niin paljon värikkäitä (eli pinkkejä) esineitä, että parasta on jättää seinät nyt maltillisen sävyisiksi. Toinen makuuhuone menee sillä samalla sitten sekä ehkä myös olohuoneen korkea seinä. Muualle kaavailin ihan valkoista. Tällaisen ideakuvan olen joskus napannut, mutta valitettavasti ei mitään hajua, mistä. Kertokaa, jos keksitte :)

Teknoksen värikartasta, tarkemmin ottaen heidän N-sarjan väreistään, löytynee meille oikeat neutraalit sävyt. Tässäpä pari väriä ihan hatusta heitettynä ehdolle!

NCS S 4500-N

NCS S 3000-N

Kattopaneelia ei olla vielä valittu, mutta eiköhän noista rautakaupan perusvaihtoehdoista löydy sopiva meillekin. Halvin mdf-paneeli taisi olla aika kellertävää, mutta jos vaikka sitten sitä seuraavaksi edullisinta mallia, taikka tarjoustuotetta, jos sopivasti löytyy. Kuinka usein kattoon oikeastaan edes kiinnitetään huomiota?

Lattiaksi on valikoitumassa Pergon vinyylilattia sävynä White Oak. Se sopii kosteudenkestävyytensä takia lähes kaikkiin huoneisiin, myös eteiseen. Pesutiloihin kävimme valitsemassa ja tilaamassa hiertoepoksilattian. Hyvästi vesieristys, kynnykset ja saumojen kuuraus - tervetuloa yhtenäisyys! Lattiamme on siis pian tasaista tummanharmaata massaa, jota nostetaan jonkin verran myös seinille. Kävimme jo aiemmin tutustumassa taloon, johon oli tehty samanlainen ratkaisu ja kovin tyytyväisiltä vaikuttivat. Heillä oli epoksia myös ulkoterassien pinnoitteena, mutta meille tulee nyt ihan perinteiset puuterassit. Niihin onkin jo rungot muuten valmiina. Lattia on yksi niistä asioista, joissa ei säästellä, vaan valitaan reilusti mieluisin ja toimivin ratkaisu.

Niin ja se takka! Siihen edustalle etsimme sopivaa laattaa kissojen ja koirien (tai ainakin yhden koiran) kanssa, kunnes lopulta Laattapisteessä tärppäsi. Tässä kohtaa ei enää hintalappua kyselty, vaan laitettiin laatikko heti tilaukseen, ja parin päivän kuluttua se olikin noudettavissa. Kolme laattaa oli murentunut nurkasta, mutta koska näitä jäi muutenkin reilusti yli niin eipä se niin kauheasti haitannut. Pitää yrittää keksiä jotakin hyötykäyttöä noille lopuille, vaikka varaston puolella, ellei muuten.

Nyt pitäisi suunnata maalikauppaan hakemaan tarvikkeita niin takan kuin niiden seinienkin maalaukseen. Jos vastaan tulee kiva tapetti niin en pane vastaan siihenkään ;)

Takan muuraus alkaa

Takan muuraus aloitetaan ensi viikolla. Luukkujen valinta tuli eteen aika lyhyellä varoitusajalla (vaikka asia on toki ollut tiedossamme jo alusta asti) ja kävi aika helposti. Halusimme jotakin hyvin simppeliä ja kevyttä, ja Pislan mallistosta sellainen luukku löytyi. Väreistä päädyimme kolmesta vaihtoehdosta keskimmäiseen eli satiiniharmaaseen. Toivottavasti on hyvä ratkaisu! Hintoja emme tällä kertaa ehtineet verrata oikeastaan lainkaan, mutta likimain kaikessa muussa reilusti edullisin on ollut Kodin Terra, joten uskon, ettemme ainakaan mahdottomia summia tässä hävinneet.

Kuva: Pisla HTT 302, satiiniharmaa

Leivinuunin luukku piti ehdottomasti olla suorakulmainen ja sellainen tästä sarjasta juurikin löytyi.

Kuva: Pisla HTT 331, satiiniharmaa

Itse takka puolestaan muurataan vähän tähän tyyliin (leivinuuni tulee sivulle keittiön puolelle):

Kuva: Tiileri

Vielä on auki, reunustetaanko luukun ympärys laatoilla vai miten tehdään. Ainakin mökillä reunus on ollut kyllä hyvä ratkaisu, sillä valkoiset osat ovat edelleen vuosien jälkeen täysin valkoisia. Meillä on siellä siis myös tällainen paikallaan muurattu takka (ei leivinuunia). Hyvin se lämmittää, eikä taida sähkölämmitys käydä juurikaan päällä edes kovemmilla pakkasilla, vaan ilmalämpöpumppu hoitaa homman. Nythän sähkölämmitys on muuten pääsemässä pannasta, kun energiatodistuksista poistuvat kertoimet ja todellisen kulutuksen merkitys kasvaa. Ihan hyvä niin, koska ainakin maalaisjärjellä kulutus on se, joka ratkaisee. Lisäksi tässä järjestelmässä on liikkuvat ja kuluvat osat aika minimissä.